*

Petri Rajala Tamperelainen kauppatieteiden opiskelija, joka nauttii vapaa-ajallaan maratonjuoksusta, lukemisesta sekä matkailusta.

Ensivaikutelma Montpellierista

Maanantaina se päivä vihdoin koitti: saavuin Etelä-Ranskaan Montpellierin kaupunkiin vaihto-opiskelijaksi syyslukukauden ajaksi. Opiskelen ranskan kieltä sekä kauppatieteitä ranskaksi Montpellierin kauppakorkeakoulussa (virallinen nimi ranskaksi École Supérieure de Commerce de Montpellier, englanniksi Montpellier Business School).

 

Muutama sana taustasta ja siitä, miksi valitsin juuri Montpellierin kohteekseni: Olen opiskellut ranskaa yläasteen kahdeksannelta luokalta lähtien. Hyvin pian ihastuin tähän kauniiseen kieleen ja aloin kiinnostua ranskalaisesta kulttuurista. Vieraillessani lukioaikana ystävyyskoulussamme (kaupungissa nimeltä la Roche-sur-Yon, Vendéen departementissa Länsi-Ranskassa) haltioiduin tästä maasta. Tämän jälkeen olen aina halunnut palata Ranskaan sekä pitänyt itseäni frankofiilina.

 

Erasmus-ohjelman ansiosta vaihto-opiskeluun lähteminen on nykyään erittäin helppoa. Halusin hyödyntää mahdollisuuden. Minulle oli selviö mennä ranskankieliselle alueelle ja opiskella ranskaksi. Vaihtoehtoja olisivat siis (Ranskan lisäksi) olleet muun muassa Belgia, Sveitsi, Quebec sekä Guadeloupe. Olin kuitenkin eniten kiinnostunut nimenomaan Ranskasta, joten aloin tutkailla vaihtoehtoja, joista ei ollut pulaa: Tampereen yliopistolla on monia yhteistyökorkeakouluja Ranskassa. Tämän kielen lisäksi pidän lämpimästä säästä ja palmuista, joten valitsin vaihtoehdoista eteläisimmän, Välimeren rannikolla sijaitsevan Montpellierin.

 

Käytännön järjestelyt olivat varsin vaivattomia: täytin vain lyhyen hakulomakkeen netissä. Vaivaa aiheutti lähinnä asunnon etsiminen: monet vuokranantajat etsivät vuokralaista vähintään kuuden tai yhdeksän kuukauden ajaksi, joten minä (vajaat) neljä kuukautta Ranskassa oleskelevana en kelvannut. Useat asuntolat myös vaativat vuokralle ranskalaista takaajaa. Varsin haastava vaatimus suomalaiselle vaihto-opiskelijalle... Päädyin lopulta asuntolaan, joka sijaitsee noin 10 minuutin kävelymatkan päässä koululta sekä lyhyehkön ratikkamatkan päässä keskustasta (kuten tästä voi päätellä, koulu ei sijaitse keskustassa). Tämä vaikuttaa ainakin tässä vaiheessa hyvältä ratkaisulta. Tuntuu suorastaan luksukselta ensimmäistä kertaa ala-asteen jälkeen asua kävelymatkan päässä koulusta.

 

Ensimmäisen lentoni (Helsinki-Amsterdam) myöhästyminen aiheutti matkalla haasteita. Jouduin juoksemaan Amsterdamin lentoasemalla hirvittävässä kiireessä kovaa vauhtia, jotta ehdin Pariisiin menevään koneeseen. Saavuin lähtöportille 16 minuuttia ennen lennon lähtöä (tietääkseni portti suljetaan 15 minuuttia ennen lähtöä). Kaiken huipuksi matkatavarani eivät ehtineet koneeseen, joten ne saapuivat vuorokauden verran myöhässä.

 

Päästyäni Ranskan puolelle alkoivat asiat sujua. Pariisiin lentokentällä törmäsin Montpellieriin matkalla olleisiin suomalaisiin, ilmeisesti olivat menossa katsomaan koripallon EM-kisoja (kuten minäkin sunnuntaina). Päästyäni Montpellieriin kävelin bussipysäkille, jossa sattumalta kohtasin saksalaisen opiskelukaverini. Montpellierin keskustassa menin taksitolpalle. Olin ihmeissäni, kun takseja ei näkynyt tulevan, vaikka taksitolppa sijaitsee päärautatieaseman edessä. Lopulta takseja saapui, ja astuin kyytiin. Taksikuski kommentoi melkeinpä heti, että vaikutan italialaiselta. Pohdin vieläkin, miten ihmeessä joku voi luulla minua italialaiseksi...

 

Asuntolaan päästyäni minut otettiin hyvin vastaan. Asuntoni läpikäynti oli kielellisesti haastava kokemus, sillä en vielä hallitse täydellisesti kodin irtaimistoon liittyvää sanastoa ranskaksi. Asuntola on itsessään todella viihtyisä, ja läheltä löytyy tärkeitä palveluita (kauppoja, edullinen leipomo, ravintoloita). Pääosin täällä asuu ranskalaisia, mutta joukkoon mahtuu joitain ulkomaalaisia, kuten korealainen naapurini.

 

Koulu alkoi tiistaina, kun saapuvat vaihto-opiskelijat otettiin vastaan. Meitä on jokaisesta maanosasta. Porukka vaikuttaa mukavalta. Ranskan kielen taitotaso vaihtelee: osa on vasta aloittelijoita, toiset puhuvat jo sujuvasti. Itse lukeudun jälkimmäisiin, minkä takia minut sijoitettiin kielikurssin ryhmäjaossa edistyneimpien ryhmään. Vaihto-opiskelijoiden kesken puhumme joko englantia tai ranskaa (riippuen kunkin kielitaidosta). Olen puhunut täällä myös ruotsia ja saksaa – varsinkin saksalaisia vaihto-opiskelijoita on joukossamme paljon.

 

Ranskan opettajani kehui ääntämystäni ja sanoi olevansa vaikuttunut, kun suomea (joka ei lukeudu indoeurooppalaisiin kieliin) äidinkielenään puhuva henkilö osaa ääntää ranskaa ”näin hyvin”. Hän jopa pyysi minua puhumaan joitain lauseita suomea. Toivottavasti kielikurssi ja opiskelu sekä oleskelu täällä tuottaa tulosta ja kielitaitoni paranee. Itse olen tietysti jäävi arvostelemaan omia taitojani. Ranskan kieli sujuu, pystyn keskustelemaan paikallisten kanssa (sanavaraston laajuus vaihtelee aihepiireittäin) sekä lukemaan esim. sanomalehtiä. Kirjojenkin lukeminen onnistuu, joskin hitaammin, ja nyansseja saattaa jäädä havaitsematta (riippuu toki tyylilajista ja aihepiiristä).

 

Täällä on hyvin lämmintä, takille tai pitkähihaiselle paidalle ei ole ollut tarvetta mihinkään aikaan vuorokaudesta. Kaupunki on kaunis ja viihtyisä: keskustan arkkitehtuuri on pääosin historiallista ja vanhaa, mutta jotkin kaupunginosat ovat hyvin moderneja. Montpellier on väkiluvultaan Ranskan kahdeksanneksi suurin kaupunki sekä voimakkaimmin kasvava kaupunki koko maassa viimeisten 25 vuoden ajan. Kaupungin asukasluku on 270 00, koko metropolialueen 570 000. Kaupunki vaikuttaa huomattavasti suuremmalta: muutaman päivän kokemuksen perusteella Montpellier tuntuu huomattavasti vilkkaammalta ja elävämmältä kuin kotikaupunkini Tampere, jonka asukasluku on 223 000.

 

Hintataso on jonkin verran (joskaan ei paljoa) Suomea edullisempi. Olen tähän asti joka aamu käynyt asuntolaani vastapäätä sijaitsevassa leipomossa, jossa croissantista ja kahvista koostuva aamiainen maksaa pari euroa. Ravintolatarjonta on laajaa, ja terasseja on erittäin paljon varsinkin keskustassa.

 

Ensivaikutelma on siis erinomainen: hieno maa, kaunis kaupunki ja miellyttävä ilmasto. Jään innolla odottelemaan opintojen etenemistä, kaupunkiin tutustumista ja elämän vakiintumista. Tarkoituksenani on sopivin väliajoin kirjoitella tänne blogiin.

 

Sunnuntaina menen muuten katsomaan koripallon EM-kisoja. Suomi pelaa Israelia vastaan. Saa nähdä, paljonko suomalaisia on saapunut paikalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset